Yhdistys perustettiin 20.2.1980 Karjaan kaupungissa ja se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 29.7.1981 tunnuksella 132.709 nykyisenä kotipaikkana Raasepori.
Yhdistyksemme on valtakunnallisen
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n
ja EKL:n Uudenmaan piirin jäsen.
Yhdistyksessä on yhteensä 162 aktiivijäsentä (maksavia jäseniä)
(20221130).
--------------------------------------------------

Yhdistyksen jäsenmaksu v. 2025 on 25 €. 
Jäsenmaksu maksetaan yhdistyksen pankkitilille:
Tammisaaren Säästöpankki FI97 4170 0010 2094 07 .
Jäsenmaksun odotamme näkyvän yhdistyksen tilillä maaliskuun 2025 loppuun mennessä.
Jäsenmaksun viitenumero on: 198019.

Maksamalla jäsenmaksun olet tervetullut mukaan ja voit osallistua yhdistyksen kerhoihin ja saat 6 kertaa vuodessa ilmestyvän Eläkkeensaajalehden.

• Mikäli järjestettävään juhlaan on sisäänpääsymaksu, ilmoitamme lipun hinnan aina erikseen.
• *Arpojen hinta 2 €.
• Kahvi ja leivonnainen maksaa 3 €.
  * otamme mielellämme vastaan lahjoituksia arvontaa varten.

Ilmoitamme myös erikseen, mikäli tarjoilu on ilmaista.
(EU-lehden Tapahtumia-palstalla emme valitettavasti saa ilmoittaa mitään hintoja, mikäli esim. osallistuminen yhdistyksen juhliin on maksullinen, koska lehden laatimat säännöt kieltävät hintojen ilmoittamisen tapahtumapalstalla.)

Järjestämme yhdistyksen jäsenille erilaisia kerhoja, joista voi lukea enemmän sivulta "Kerhot". 
Teemme yhdessä retkiä ja matkoja. Käymme teatterissa, konserteissa, näyttelyissä. Järjestämme juhlia ja erilaisia tapahtumia. Näistä tapahtumista on ilmoitettu sivulla "Matkat". 

Mitä saamme jäsenmaksulla?

Eläkkeensaajien Keskusliitolle osoittamat avustushakemukset, joita yhdistyksemmekin on hakenut, ja onneksi hakemuksemme on aina hyväksytty!

– STEA-avustus yhdistyksille ja piireille toiminnan tukeen esim. vuonna 2023 oli noin 100 000 euroa. 111 yhdistystä/piiriä haki avustusta, ja 8 hakemusta hylättiin.

Järjestöavustuksia on vuodesta 2016 jaettu yli 652 254 euroa.

Liitto on myös käyttänyt 20 000 euroa piireirräin toteutettuihin tietokoneen käytön peruskursseihin viime vuosina.

Koulutustoimintaan saadaan tukea eri lähteistä, mm. Tradekalta ja TSL:lta.

Jäsenmaksulla saa yhdistyksen toiminnan sekä Eläkkeensaaja-lehden. Lehden kustannukset jäsentä kohden ovat 5,20 euroa (maksamme EKL:lle 9 euroa/jäsen ja Piirille 1,50 euroa/jäsen, yhteensä 10,50 euroa). 

Meidän yhdistyksemme on mm. saanut hankittua (STEA) haetuilla avustuksilla induktiosilmukan (kuulokojetta varten), uuden tietokoneen, projektorin, projektorijalustan, mikrofonit, isot kahvikannut, pöytäliinat jne. Lisäksi saimme avustusta yhteistyöhankkeeseen Merja Larivaaran "Seniorisoppaan", jonka järjestimme Kaipparin ja Kelmun kanssaa. Nämä kaikki avustukset on saatu muutaman vuoden sisällä.

Mitä muuta saamme – ilmaista koulutustoimintaa, kilpailut, vakuutukset yhdistyksen toimijoille.

Yhdistyksemme Kotisivut Yhdistysavaimen (ohjelma, jolla kotisivut ylläpidetään) kautta on liiton subventoima. 

Yhdistysavain Start- ja Plus-versio (meidän versio) hinta 444 euroa/vuosi, josta yhdistys maksaa 60 euroa/vuosi. Kotisivut on käytössä liiton kaikilla piireillä ja 249 yhdistyksellä. Kallein Premium- versio (696 euroa/vuosi) on kahdella (2) piirillä ja kymmenellä (10) yhdistyksellä.

Mitä vielä muuta olemme saaneet?

* Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen
– yhteydenpito yhdistyksiin (vierailuja yhdistyksiin)
– koulutustilaisuuksia ja ajankohtaista tietoa

* Eläkkeensaajien sosiaalisten ja taloudellisten etujen valvominen (EETU)

* Sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen

* Virkistys- ja kulttuuritoiminnan järjestäminen

Yhdistyksellä on kahdet (2) sääntömääräiset kokoukset vuodessa,
keväällä ja syksyllä.

Sääntömääräisessä kevätkokouksessa valitsemme liittokokousedustajan (t) ja myönnämme vastuuvapauden edelliselle hallitukselle.

Sääntömääräisessä syyskokouksessa valitsemme hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet seuraavalle vuodelle.
Toivomme runsasta osallistujamäärää näihin sääntömääräisiin kokouksiin.

Yhdistyksen toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että syyskokouksessa jäseniä valittaessa harkitaan huolellisesti heidän soveltuvuuttaan hallitustehtäviin. On tärkeää varmistaa, että hallituksen jäsenillä on tarvittavaa osaamista, tietoa ja taitoja tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Lisäksi on olennaista, että valitut henkilöt omaavat hyvät sosiaaliset yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, jotka ovat välttämättömiä tehokkaalle tiimityöskentelylle.

Hallituksen jäsenen rooli ei saisi olla pelkkä passiivinen "kuuntelija" ilman konkreettisia tehtäviä. Yhteiskunta kehittyy jatkuvasti, ja meidän on pysyttävä ajan hermolla tässä kehityksessä. Tämä edellyttää myös tietoteknistä osaamista ja kykyä hallita sitä. Siksi on tärkeää, että hallituksen jäsenillä on valmiudet omaksua uusia teknologioita ja soveltaa niitä yhdistyksen toiminnassa tehokkaasti.

Yhdistyksen hallituksessa toimiminen vaatii toisinaan oman mukavuusalueen ylittämistä, ja rotaatiolla varmistetaan hallituksen uusiutuminen. Tällä tavoin edistämme yhdistyksen kehitystä ja pysymme ajan tasalla jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa. On ensisijaisen tärkeää varmistaa yhdistyksen toiminnan jatkuvuus.

Operatiivisessa toiminnassa on välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista ja ajatella uudella tavalla. Ei riitä, että toimitaan kuten aina ennen, sillä yhdistyksen toimintaan vaikuttavat moninaiset lait ja lupakäytännöt. Siksi onkin tärkeää perehtyä näihin lakeihin, jos osallistuu yhdistyksen operatiiviseen toimintaan.

Vastuun ja vallan jakaminen useammalle keventää kaikkien taakkaa ja luo mahdollisuuden yhteiseen onnistumiseen ja kokemusten jakamiseen. Jotta voimme kehittää yhdistystämme entistä paremmaksi, tarvitsemme jäseniltämme tietoa siitä, mikä toimii hyvin ja missä voimme vielä parantaa. Siksi arvostamme rakentavaa palautetta jäseniltämme, mikä auttaa meitä tunnistamaan yhdistyksemme vahvuudet sekä tärkeimmät kehityskohteet.

Yhdistyslain lisäksi yhdistyksiä sitoo ja säätelee muukin Suomen lainsäädäntö kuten kirjanpito- ja tilintarkastuslaki sekä Verolaki.
Nämä lait koskevat kaikki Suomessa rekisteröityjä yhdistyksiä ja yleishyödyllisä järjestöjä.

On varsin yleistä, että jossain vaiheessa yhdistykseen saapuu viranomainen, kuten verotarkastaja tai tilintarkastaja. Tässä tilanteessa on ensisijaisen tärkeää, että kaikki yhdistyksen toimintaan liittyvät asiakirjat ovat asianmukaisesti järjestettyinä ja säilytettyinä voimassa olevien lakien mukaisesti. Jos virheitä havaitaan ja yhdistys asetetaan niistä vastuuseen, lopullinen vastuu on aina yhdistyksen hallituksella, joka toimii kollektiivisesti vahingon aiheuttajan kanssa sekä muiden asianomaiseen toimintaan osallistuneiden henkilöiden kanssa. Kirjanpitorikoksesta syyllistyy kirjanpitovelvollinen, joka tahallisesti tuhoaa, peittelee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa. Kirjanpitorikokseen syyllistyminen edellyttää, että edellä mainituilla toimilla kirjanpitovelvollinen vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksista ja taloudellisesta tilanteesta.

Yhdistyksen Tilinpäätös, toimintakertomus, kirjanpidot, tililuettelot sekä luettelot kirjanpidosta ja aineistoista on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10 §).
Tilikauden kaikki tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto sekä muu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi (6) vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Kirjanpidon hävittämisellä säilytysajan päätyttyä ei kannata hätäillä.

Näiden lisäksi oman yhdistyksen säännöt on myös syytä tuntea hyvin.

Yhdistyksen perustamisvaiheessa jäsenistössä leiskuu innostus ja talkoohenki yhteisten asioiden edistämiseen. Kuitenkin ajan kuluessa tämä kipinä saattaa haalistua, väistyen kyllästymisen tieltä. Sisäiset konfliktit ja erimielisyydet vähentävät aktiivisten jäsenten määrää, mikä voi lopulta saada aikaan sen, että jopa menestyksekkäin yhdistys ajautuu pysähtyneisyyden tilaan – muuttuen lopulta vain muistomerkiksi omalle aikakaudelleen.

Tämänkaltaisen yhdistyksen jäsenyys ei tarjoa useimmille jäsenille konkreettista hyötyä. Ikääntymisen myötä jäsenistö vanhenee, eikä uusia innokkaita jäseniä löydy täyttämään heidän saappaitaan yhdistyksen toiminnan jatkumisen varmistamiseksi. Tämä on huolestuttava kehityskulku, johon jokaisen tulisi kiinnittää huomiota, sillä yhdistyksen toiminnassa on jo havaittavissa tämän ilmiön alkumerkkejä.

On varsin yleistä, että suurin osa yhdistyksen jäsenistä odottaa passiivisesti, että yhdistys hoitaa kaiken heidän puolestaan. He saattavat istua sivussa odottaen etuja ja tapahtumia, jotka tarjotaan heille. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että yhdistys ei ole pelkkä palvelulaitos, jossa jäsenmaksun maksaminen riittää saamaan kaikki halutut palvelut.

Yhdistys muodostuu sen jäsenistä, ja ilman jäseniä ei ole yhdistystä. Jäsenyys on merkityksellistä silloin, kun yhdistys on hyvin johdettu ja sen toiminta vastaa jäsenien odotuksia ja sitoutumista.

On tärkeää pysähtyä yhdessä pohtimaan yhdistyksen suuntaa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa tai mieluiten joka toinen vuosi. Tällöin voidaan arvioida yhdistyksen tulevaisuutta ja kehittää toimintaa siten, että se pysyy elinvoimaisena ja merkityksellisenä jäsenille myös tulevaisuudessa.

©2021AMG