 |
 Leena ojentaa Petra Themanille ruusun ja kudotut sukat |
Kaupunginjohtaja Petra Theman esittäytyi to. 22.9.2022, klo 12:00-13:00 Uusi, Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman oli vierailulla yhdistyksessämme torstaina 22.9.2022. Petra Theman esitteli itsensä ja kertoi mitkä tulevat olemaan Raaseporin tulevaisuuden näkymät ja haasteet. Petra Theman sanoi, että Raaseporin painopiste tulee olemaan enemmän lapsiperheissä ja sivistystoimessa. Jäsenet saivat esittää kysymyksiä ja keskustelimme meille kaikille tärkeästä muutoksesta josta olemme saaneet lukea paikallislehdistä. Lehdissä on ilmoitettu että Karjaan Terveyskeskuksen toiminta lakkautetaan ja toiminnot siirtyvät Petra Theman oli vastannut illalla Leenalle sähköpostitse seuraavasti: "Tarkistelin jo tuota bussireittiä ja valitettavasti tilanne on sen osalta sellainen, että asiaa oli jo selvitetty aika paljonkin, mutta vuorot ovat jotenkin sellaiset, ettei bussi ehdi tehdä sairaalakierrosta vuorollaan ilman lisäbusseja/vuoroja, jonka kustannukset arvioitiin ylittävän käytettävissä olevan budjetin. Ikävää ei oota siis sen suhteen. Normaalit korvausmuodot ovat toki käytettävissä, niin kuin epäilinkin." Leena Ruusunen ojensi Petra Themanille vierailun päätteeksi ison ruusun ja Leenan kutomat villasukat. Kiitämme vierailusta ja toivotamme Petra Themanille onnea ja menestystä tässä haastavassa tehtävässä. |
Vanhuspalvelut ja uudistunut Sote joka tulee voimaan 1.1.2023.
Raaseporin vanhuspalvelupäällikkö Kirsi Ala-Jaakkolan vierailu yhdistyksessämme 28.9.2021
 Jäsentapaamisen emäntinä toimivat vas. Airi Savolainen, Ami Grims ja Leena Ruusunen |  Yhdistyksellä oli tiist. 28.9.2021 jäsentapaaminen jossa vanhuspalvelupäällikkö Kirsi Ala-Jaakkola piti hienon luennon vanhuuspalvelun tulevista näkymistä meidän alueella kun uusi sotekin tulee voimaan vuonna 2023. Kirsi Ala-Jaakkolan esitelmä oli kiinnostava ja läsnäolevat esittivät hyviä kysymyksiä. Jäseniä oli saapunut paikalle n. 50. Luennon lopuksi ojennettiin kiitokseksi Kirsille ruusu hienosta infosta ja nautittiin kahvia hyvän kanelikierteen sekä maittavan kinkkuvoileivän kera. Lämmin kiitos Kirsi Ala-Jaakkolalle ja kaikille läsnäoleville jäsenille. Luentoa kuuntelevat: Vesa, Uolevi, Pauli ja Airi |
 |  |
Hyvinvointialueet päättävät palveluista
Siitä, miten sote-palvelut lähelläsi jatkossa järjestetään vastaa hyvinvointialue, ei siis enää oma kuntasi tai sairaanhoitopiiri. Myös pelastustoimi siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille.
Uudistuksen yhtenä tavoitteena on se, että palveluihin olisi helpompi päästä ja tätä varten on käynnistetty myös tulevaisuuden sote-keskushanke. Sen avulla yritetään löytää ratkaisuja palvelujen parempaan saatavuuteen koko Suomessa. Tämä voi tarkoittaa enemmän erilaisia digi- ja etäpalveluita silloin kuin se on tarkoituksenmukaista.
Aluevaltuusto ylin päättävä elin
Kullekin hyvinvointialueelle valitaan aluevaltuusto nykyisen kunnanvaltuuston tapaan.
Aluevaltuusto päättää muun muassa
- alueen hyvinvointistrategiasta
- minkälaisia palveluita hyvinvointialueella järjestetään ja miten
- millaista henkilöstöpolitiikkaa alueella harjoitetaan.
Kunnan sijaan aluevaltuuston käsissä on jatkossa se, miten sote-palvelut ja pelastustoimi hoidetaan.
Ensimmäiset aluevaalit tammikuussa 2022
Ensimmäiset aluevaalit pidetään tammikuussa 2022. Vaalikampanjat käynnistyvät jo syksyn 2021 aikana. Äänioikeutettuja ovat hyvinvointialueen asukkaat. Ehdokkaita vaaleihin asetetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin vaaleissa. Aluevaltuutettujen määrä vaihtelee 59−89 välillä alueen asukasluvusta riippuen.
Valtuusto tulee käyttämään hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa. Valtuuston lisäksi alueille voidaan perustaa lautakuntia ja muita elimiä hyvinvointialueen päätöksen mukaisesti. Pakollisia ovat vanhus-, vammais- ja nuorisoneuvostot. Aluevaltuusto päättää myös pelastustoimen järjestämisestä.
Aluevaltuusto käyttää merkittävää valtaa alueen asukkaiden peruspalveluista.
Tukipalvelut hyvinvointialueella
Palveluja voi organisoida ja tuottaa eri tavoin. Organisointitavalla on vaikutusta eri yksiköiden mahdollisuuteen tehdä yhteistyötä. Lisäksi organisointitapa vaikuttaa siihen, miten toimintoja voidaan järjestää ja kehittää organisaation sisällä, kuten myös palvelujen hankintaan kilpailuttamatta.
JHL:n esitteestä saa tietoa asioista, joita on syytä huomioida hyvinvointialueen tarvitsemien tukipalvelujen organisoimisessa.
Henkilöstön asema sote-uudistuksessa
Henkilöstön osalta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen uudistus tarkoittaa isoja muutoksia. Kun palveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, vaihtuu samalla lähes 200 000 ihmisen työnantaja. Tämä tarkoittaa sitä, että
- nykyisin kunnissa sote-tehtävissä tai pelastustoimessa työskentelevien henkilöiden työnantaja vaihtuu
- tukipalveluiden osalta ne tehtävät, joissa sote-palveluiden osuus on vähintään 50 % siirtyvät myös suoraan hyvinvointialueille. Tämän määrittelyn tekee syksyn aikana kunkin hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE)
- muutos tapahtuu liikkeenluovutuksena eli henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueen palvelukseen
- myös työehtosopimus muuttuu niillä, jotka siirtyvät hyvinvointialueille. Suurin muutos tapahtui jo 1.9.2021 kun uusi sosiaali- ja terveysalan työ- ja virkaehtosopimus, eli SOTE-sopimus astui voimaan. Jatkossa hyvinvointialueilla työantajana toimii Kuntatyönantajan sijaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat.
JHL edellyttää, että muutos tehdään hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Henkilöstöä on kuultava ja muutostilanteiden valmisteluun on varattava riittävästi aikaa yhteistoiminnan periaatteita noudattaen.
Myös palkkaharmonisointi on tehtävä kohtuullisessa ajassa. Sote-uudistus on henkilöstölle suuri ponnistus ja onnistuneella toteuttamisella on suuri merkitys siinä, miten henkilöstöä jatkossa alalle saadaan
Nykyisin yksityisellä sektorilla työskenteleville ei välttämättä tapahdu mitään. Yksityinen sektori voi tuottaa palveluita itse kuten tähänkin asti ja lisäksi yritykset voivat jatkossa tehdä sopimuksia palvelujen tuottamisesta hyvinvointialueen kanssa aivan kuten aiemmin kuntien kanssa.
Mistä kunnat tulevaisuudessa vastaavat?
Kunnat vastaavat jatkossakin monesta kuntalaisen elämää läheisesti koskettavasta asiasta.
Kuntien päätösvallassa olevat asiat vaikuttavat asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn.
Kunnat vastaavat
- varhaiskasvatuksesta
- koulutuksesta
- ravitsemispalveluista
- liikuntapalveluista
- kulttuuripalveluista
- kaavoituksesta
- liikennejärjestelyistä.
Lisäksi kunnilla on mahdollisuus toimia sote-palvelujen tuottajina tiettyjen reunaehtojen mukaisesti.
Hyvinvointialueiden ja kuntien on myös käytävä säännöllisesti neuvotteluja, jotta palvelut toteutuvat asukkaiden kannalta mahdollisimman saumattomasti.
Lue alla olevasta linkistä lisää sote uudistuksesta:
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus - sote-uudistus - (soteuudistus.fi)
 Vanhuspalvelupäällikkö Kirsi Ala-Jaakkola piti hienon esitelmän vanhuspalvelun tulevaisuuden näkymistä alueellammme. Uudistus tulee voimaan vuonna 2023 ja vaikuttaa meidän jokaiseen elämään.. |
Sote-palvelujen uudistaminen on nyt toteuttamisvaiheessa. Vastuu palvelujen tuottamisesta siirtyy vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueille.
Hyvinvointialueet ja sote-palvelut
Uudistuksen myötä Suomeen syntyy 21 hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueeseen kuuluvat kaikki sen alueella sijaitsevat kunnat. Uusien hyvinvointialueiden kartta ja niissä käynnissä olevat hankkeet löytyvät sote-uudistus.fi -sivulta.
Hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023 siirtyvät palvelut
Muun muassa seuraavat palvelut siirtyvät hyvinvointialueille
- sosiaalihuollon palvelut, esimerkiksi vanhuspalveluiden kotipalvelu ja kotihoito, vammaispalvelut, oppilashuolto (koulukuraattorit, psykologit), lastensuojelu, päihde- ja mielenterveystyö, sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta
- terveydenhuollon palvelut, esimerkiksi terveyskeskusten palvelut, hammashuolto, erikoissairaanhoito
- pelastustoimi.
Hyvinvointialue päättää, mitä palveluita se tuottaa itse ja mikä osa palveluista annetaan yksityisen tai kolmannen sektorin hoidettavaksi. Lain mukaan hyvinvointialueen pitää kuitenkin itse tuottaa sote-palveluita. Kaikkea tuotantoa hyvinvointialue ei voi siirtää yksityiselle sektorille.
21 hyvinvointialueen lisäksi Helsinki vastaa omana alueenaan sote- ja pelastustoimen palveluista. HUS-sairaanhoitopiiristä tulee HUS-yhtymä, joka vastaa Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa erikseen sovittavasta vaativasta erikoissairaanhoidosta. Helsingissä ei asiakkaan tai työntekijän kannalta välttämättä mikään muutu.
Sote- ja maakuntauudistus koetaan laajasti tarpeelliseksi. Suurimpana syynä uudistuksen tarpeeseen on ikärakenteemme, joka lisää väestön ikääntyessä hoivapalvelujen kysyntää. Myös työvoimapula kasvaa, koska nuoremmat ikäluokat pienenevät. Kun tähän vielä yhdistetään kuntien haastava taloudellinen tilanne, on pidetty tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa yksittäistä kuntaa laajempi taho.
Päävastuu sote-palveluista julkisella sektorilla
Päävastuu sote-palveluiden tuottamisesta tulee olemaan julkisella sektorilla. Muut toimijat voivat hyvinvointialueen päätöksen mukaisesti tarvittaessa täydentää palveluja.
Yksityiset yritykset ja kolmas sektori tulevat edelleen olemaan vahvasti mukana sote-sektorilla. Hyvinvointialueilla on kuitenkin oltava riittävästi omaa palvelutuotantoa, jotta ne voivat kaikissa tilanteissa myös itse vastata siitä, että palveluita on riittävästi tarjolla. Näin ollen kokonaisulkoistuksia ei jatkossa voi tehdä.