Tenhola ja Bromarv sekä Haltian luontokeskus lisäksi Pietari

Bromarv: Kotiseutumuseo /2
Bromarv: paikallisasukkaat 2016 /3
metsää
Bromarv
Skatafe: lounas
Skatafe:lounas
Skatafe:lounas
Skatafe:lounas sihteeri ja kuljettaja vauhdissa
Skatafe:lounas taustalla veden tuolla puolen Kemiö
Tenholan Kotiseutumuseo
Tenholan kotiseutumuseo
Tenholan kirkko
Tenholan kirkko
Tenholan kirkon tapuli kivinen alaosa keskiajalta ja yläosa 1761 tekijänä Anders Piimänen Turusta. Mainittakoon, että pienimmät kellot Suomen vanhimmat 1100-luvulta.
Tenholan kirkko sisltä
Tenholan kirkon kaunis saarnatuoli etualalla

Kotiseutumatka Raaseporissa : Tenhola & Bromarv

23.7.2016.  23 innokasta matkailijaa lähti
tutustumaan omaan kaupunkiinsa
Wikströmmin Linja-autolla. Kuljettajana
älläkin kerralla oli Stig Berglund ja matkan-
vetäjänä/oppaana oli Martti Immonen.

Tenholan nimen arvellaan tulevan muinais-
ruotsista  "thegn ala" (soturin uhripaikka).

Asutusta alueella ollut yli 4000 vuotta ja
täältä on tehty lukuisia hautalöytöjä, joskin
eniten pronssikaudelta 1300-500 ekr.

Merkittävimpiä löytöjä kuitenkin rauta-ajalta oleva alus.

1200- luvulla alueelle muutti ruotsalaisia.

Tenhola mainitaan ensimmäisen kerran 1329 ja alue kuului Kustaa Vaasan pojan Juhana Herttuan alaisuuteen 1557.

Suomalainen seurakunta perustettiin 1680 ja mainittakoon miten 1600-luvun lopulla täällä mestattiin noitana Kajsa Mattsdotter.

Alue kokenut kovia sotatantereena useiden eri maiden joukkojen toimesta. Mainittakoon vaikka esimerkkinä Riilahden taistelu 1714.

Muuttoliike pois alkoi toisen maailmansodan aikana eikä liike ole pysähtynyt vieläkään.

Tenhola yhdistyi Bromarvin kanssa 1977 ja edelleen Tammisaareen 1993 ja nyt osa Raaseporia.

Tenhola on hyvää viljelysmaata mm perunat ahvenanmaalaisen perunalastuyhtiön raaka-aineena.

Puusto on hyvinvoivaa ja 1700-luvulla koko Venäjän laivasto rakennettiin Tenholan tammista Ison-Vihan aikana (1700-1721).

Tenholassa vaikuttaneet merkittäviä sukuja kuten von Julin, Hisinger jotka perustivat lukuisia kartanoita, sahoja, ruukkeja.

Suurin osa näistä nyt Fiskars Oyn omistuksessa.

Tenholassa perustettu myös maamme vanhimpiin kuuluva marttayhdistys vuonna 1899, jolloin Marttaliike tuli Suomeen.

BROMARV (BROMARF paikallisittain)

Ruotsalaiset saapuivat alueelle arviolta 900-luvulla.

Legendan mukaan Bromarv on saanut nimensä, kun Gotlannista saapui Brami perheineen asumaan.

Muinaisen kielen ääntämisen mukaan Brami äännettiin lähestulkoon kuten bråmarf.

Tenholalla ja Bromarvilla oli oma kauppalaivastonsa vielä 1800-luvun loppuun asti.

Täältä oli hyvät yhteydet niin Tukholmaan kuin Tallinnaan.

Vietiin lähinnä kalaa ja viljaa ja tuotiin lähinnä suolaa.

Vielä 1882 Bromarvissa oli 18 2000 rekisteritonnin alusta.

Vuosisadan lopussa rahdit vähenivät ja varustajat myivät aluksensa pois.

1900-luvun puoliväliin asti Bromarv oli rikas ja elinvoimainen maalaiskunta jolloin elanto tuli kalastuksesta ja maanviljelystä.

Teollistuminen vei nuorisoa muualle lähinnä Tammisaareen.

Asukkaita 1950 n2100 nyt n.600.

Kesäaikana väkiluku vähintään tuplaantuu, jollei triplaannu.

Bromarv on aina ollut hyvin suosittu kesäkohde.

Täällä oli lukuisia pensionaatteja tuoden kesävieraita ja pensionaatit vaihtuivat kesämökkeihin 1970-luvusta lähtien.

BROMARV KOTISEUTUMUSEO

1920/30 luvun tyyliin sisustettu asunto. Talo on vanhempi rakennettu 1850 Pitäjäntuvaksi.

Museo on avattu 1978 ja siellä on 700 esinettä nähtävänä.

Museossa erityisesti keskitytty esittelemään merenkulkua ja pukumuotia omien sivujensa mukaan, mutta sanoisin itse museon olevan vertaansa vailla oleva aikamatka.

Avoimena vain 5 lauantaita vuosittain. Pääsymaksu vain 2 €.

Kuvassa 3 oli Bromarvin kesäasukkaat.

Se on Tenholan-Bromarvin yrittäjien mielestäni upea oivallus.

Vuosittain saamme nähdä uutta.

2013 Villavera oli yksin kesähameessaan.

2014 kesällä sai kaverikseen vaalean miesnuken, joka kuitenkin varastettiin.

2015 kesällä vietettiin häitä ja Bromarviin muutti maahanmuuttajana Bockan ja looginen tarinan jatkumo olikin se, miten pariskunta tänä kesänä 2016 työntääkin lastenvaunuja.

Mainittakoon miten nimikilpailuunkin osallistui 2500!! Loistava idea.

Aamukahvit nautittiin Bromarvin saaristosataman kahvilassa (Jennies) saimme hyvää kahvia ja makoisat munkkirinkilät.

Toiset nauttivat oikein kupeista ja toiset pahvimukeista.

Tyylihän on vapaa näillä reissuilla.

Toripäiväkin oli ja osa teki hyvin loistavia ostoksia suoraan tuottajilta. 

Lounas nautittiin Padvassa Skatafe´ssa ja saimme istua pitkässä pöydässä ulkona.

Mitkä maisemat ja mikä palvelu!

Tilasin ruoaksi perinteisen lohikeiton, joka oli tehty kylmäsavustetusta lohesta.

Maku oli aivan sanoinkuvailemattoman upea.

Matka pelkälle keitollekin olisi koko vaivan arvoinen :) Yritimme parhaamme mukaan syödä keittoastioita tyhjiksi, mutta lisää tuotiin pöytään sitä mukaa.

Aivan täyden kympin paikka tämä Skatafe. Kiitos kaunis. 

Kotimatkalla pysähdyttiin ostamaan Tallbackan tilan myyntikärrystä tuotteita. Hyvää perunaa ja kasviksia ja ne tomaatit.

Makumatka vailla vertaa.

Tenholassa tehtiin kaksi pysähdystä.

Ensimmäinen oli Tenholan kotiseutumuseoon, jossa esillä tänä vuonna näyttely marttaharrastus sata vuotta.

Näin siksi, koskapa ruotsinkielinen piiri täyttää tänä vuonna 100v.

Tenholan marttayhdistys, joka museota ylläpitää on vanhempi perustettu 1899.

Kerrottakoon myös, että juustomestari Stäuberin tytär teki runsaasti töitä saadakseen tämän museon perustettua Tenholaan ja siten vuonna 1937 yhdistys osti lukkari Lindqvistin talon.

Tontilla alkuperäiset rakennukset ovat tupa ja aitta ja kaikki muut on tuotu eri puolilta Tenholaa kuten esim vuodelta 1787 vuodelta oleva pitäjämakasiini tuotiin alueelle vuonna 1940.

Mainittakoon myös, että tontilla on myös 600 paikkainen ulkonäyttämö.

TENHOLAN KIRKKO

Laskeuduttiin alas raittia kirkolle ja päästiin suunnitelmien mukaan kuokkimaan häihin ennenkuin pääsimme tutustumaan tähän upeaan kirkkoon.

Seurakunta on länsiuudenmaan vanhimpiin kuuluva.

Tämä mannersuomen vanhin keskiaikainen harmaakivikirkko on 1300-1400-luvulta.

Kirkko on pyhitetty Norjan kuningas Olaville, joka toi kristinuskon Pohjolaan.

Kirkossa oleva patsas on 1300-luvulta ja toisessa kuvassa näkyvä krusifiksi myös 1600-luvulta.

Kirkossa on myös ainutlaatuisesti 25 aatelisvaakunaa katseltavina ja ainutlaatuista myös siksikin, ettei yksikään näistä ole kadonnut näiden vuosisatojen aikana.

Kirkossa on myös harvinaiset lasimaalaukset.

Kirkon aarteista voisi mainita lähes loputtomiin, sillä tämä kirkko on näkemisen arvoinen kertoja laskematta!

Saarnastuoli lahjoitettiin Oldsbölen kartanosta vuonna 1655 ja on turkulaisen puunleikkaaja Måns Larssonin työnjälkeä.

Saarnastuolin maalasi Petrus Lang.

Suomen vanhimmat edelleen käytössä olevat urut vuodelta 1887 lahjoitettiin Florentin ja Lowisa Tennberg´n toimesta kirkolle.

Urut valmistettiin Uudessakaupungissa Zacharianssenin urkutehtaalla.

Kirkossa on nähtävänä myös maalauksia,joista suurin on kopio Michelangelon viimeisestä illallisesta.

Alkuperäinen kopio tuhoutui 1825 ja korvattiin nykyisellä kopiolla 1839.

Erään tiedon mukaan hurjistunut koira olisi tuhonnut alkuperäisen kopion, mutta vaikea sanoa olisiko näin vai noin.

Kirkko oli mykistävän kaunis ja tulimme jokainen autoomme takaisin tyytyväisenä ja iloisena. Kotimatka meni kuin lentäen.

Oli suuri ilo vetää tätä retkeä iloiselle matkaseurueelle. 

Tietolähteet:

Näitä olisi syytäkin kirjata, mutta valitettavasti tulin koonneeksi tietoa hyvin lukuisista paikoista niin museovirastosta, Raaseporin seurakuntayhtymästä, kotiseutumuseoista jne. ©Martti Immonen

Vierailu Haltian Luontokeskukseen 14.6.2016
Audiotorissa kuuntelimme selostusta ja näimme hienon filmin luonnosta.
Kuvausryhmän tarvikkeita
Paikkarin Torppa
Omentarha
Feremoniansa

Mysteerimatkan eka etappi oli Haltian luontokeskus, jossa tutustuimme Suomen luontoon. Seuraavaksi Kasvihuoneilmiöön ja Paikkarin torpan kautta Lohjansaareen Alitalon viinitilalle, jossa kuulimme mm. feremoniansoista ja maistelimme viinberiä. Ostimme tietysti maukkaat tuliaiset. (teksti M Immonen)

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Pietari 1.5.-3.5.2016
1.5.2016 Pietari
1.5.2016 Pietari
1.5.2016 Pietari
1.5.2016 Pietari
1.5.2016 Pietari
1.5.2016 Pietari
1.5.2016 Pietari
2.5.2016 Pietari
2.5.2016 Pietari
Katarinan palatsi ja Pietarihovin puistoalue 2.5.2016 Pietari
2.5.2016
2.5.2016 Pietari
Jusupovin palatsin kristallikattokruunu 2.5.2016 Pietarissa. Jusupovin palatsi on kuuluisa myös Grigori Rasputinin murhapaikkana.
Pietarin matkailijoita 2.5.2016
Pietari 2.5.2016. Jusupovin palatsin päämakuuhuone.
3.5.2016 Pietari
3.5.2016 Pietari
3.5.2016 Pietari
3.5.2016 Pietari
3.5.2016 Pietari
3.5.2016 Pietari
Matkailijat 3.5.2016 Pietari

2.5. 2016 Pietarissa, Ohjelmassa verikirkon jälkeen Transkoje Selo meripihkahuoneineen ja Jusopovin palatsi Rasputinin murhahuoneineen.  Mukana erittäin osaava opas. Mielenkiintoista historiaa kuinka savolaistyttö nousi keisarinnaksi. (teksti M Immonen)

Tenhola:Frimans diversehandel -tenholajuusto /1

TENHOLA & JUUSTO
= Tenholajuusto

Sveitsiläiset juustomestarit aloittivat Suomen teollisen juustonvalmistuksen.

Heistä 13 toimi Tenholassa. Tunnetuin heistä oli Ernst Stäuber, joka muutti tänne 1907 ja perusti meijerin vuonna 1910.

1930 meijeri oli Suomen 2.suurin.

Vuonna 1953 Ernstin poika Alpo myi meijerin Valiolle, joka valmisti täällä juustoa vuoteen 1987 mm camembert, cheddar, tilsit ja muita pienen sarjan juustoja.

Per-Olof Friman ja juustomestari
Lauri Helle aloittivat juuston-
valmistuksen Tenholassa uudes-
taan tuoden markkinoille
Tenhola-juuston vuonna 2012.

Tenhola-juusto on emmental-
tyylinen juusto 45%
rasvapitoisuudellaan.

Uusia laatujakin kokeillaan
parhaillaan.

Tenholajuuston kysyntä on suur-
empaa kuin mitä sitä kyetään
valmistamaan tällä hetkellä.

Juustoon tarvittava maito tulee
lähitiloilta kuten Lindön tilalta.

Tenholajuustoa kypsytetään
pitkään.

Tenholan kirkon saarnatuoli
Tenholan kirkossa oleva vaakuna
Tenholan kirkon puuveistoksia 1.8.2016
Lasimaalaukset Tenholan kirkossa
Tenholan kirkon pylväitä koristavat maalaukset ovat tuntemattoman taiteilijan kädenjälkeä vuodelta 1675. Harvinaisia tämän ajan kirkoissa, koskapa tapana oli kalkita seinät.